Yhteen hitsattu porukka -keruu tuotti upean tuloksen: 51 kirjoitettua muistelmaa ja 130 haastattelua

Kirjoituskilpailun voittanut Juha Kaasinen kuvaa komeasti työntekoa ja työporukan solidaarisuutta

Yhteen hitsattu porukka -kirjoituskilpailun voittajat ovat selvillä. Työväen muistitietotoimikunnan ja Teollisuusliiton yhteistyössä järjestämän kirjoituskilpailun tulokset julkistettiin 29.4.2021.

Voittajatekstin on kirjoittanut Juha Kaasinen Helsingistä. Kaasisella on sana hallussa ja hän on luontainen jutunkertoja: tilannekomiikalla höystetyt kuvaukset ovat todenmakuisia ja rouhean koskettavia, rankanpuoleisiakin. Kertojan nuoruusvuodet ovat menneet raskaissa, ehdottoman miehisissä hommissa Helsingin telakalla. Toisen työuran Kaasinen teki Järvenpäässä Metson konepajalla, jossa hän työskenteli pajan lakkauttamiseen asti.

Tässä näyte Kaasisen voittajatekstin työnkuvauksesta, jossa kerrotaan ”mummolla lyömisestä” Helsingin telakalla. Se oli pitkälti tekniikkalaji, vaikka Kaasisen mukaan vaati myös voimaa:

”Kiinteälapaisten potkureiden potkurinnavan mutteri lyötiin kiinni 15 kiloa painavalla lekalla, mitä kutsuttiin mummoksi. [–] Täytyi osata käyttää lyödessä selkä-, vatsa-, käsivarsi- ja hauislihaksia apuna, jalkalihaksien lisäksi. Jalat täytyi pitää harallaan, ei kuitenkaan saanut jäykkänä seisoa, vaan polvien sekä lantion tuli hieman joustaa lyönnin liikeradan aikana sopivasti rytmittäen. Jalat oli pidettävä harallaan sen vuoksi, mikäli löit ohi avaimen varren etupuolelta, sääriluu napsahti poikki mummon sääreen osuessa. Mummolla lyöminen tapahtui 3-6 metrin korkeudella telineillä altaan pohjasta, laivan syvyyskäyrästä riippuen, välillä telineetkin hieman joustivat sivusuunnassa lyönnin aikana. Minäkin löin alkuun mummolla ainoastaan pään yläpuolelta lyömisen aloittaen, tätä lyöntitekniikkaa vanhemmat kollegat telakalla kutsuivat teinitekniikaksi. Sain iän karttuessa pikkuhiljaa lisää voimaa kehooni ja lyöntitekniikan opeteltua 25-vuotiaana aloin minäkin lyömään ympärilaakia mummolla, polvitaipeita mummon hipoessa selän takana lyönnin alkaessa. 10 koneasentajasta 3–4 osasi lyöntitekniikan kyeten lyömään mummolla ympärilaakia.”

Kaasinen kuvaa hienosti myös omaa kasvuaan. Sitä, miten nuoruusvuosien anarkistista, riskinottajasta ja sääntöjenrikkojasta kehittyy ajan myötä määrätietoinen, suhteellisuudentajuinen ja myötätuntoinen vastuunkantaja. Pääluottamusmies Juha Kaasinen. Oivaltava kuvaus työyhteisön kahinoista ja poliittisista väännöistä saa rinnalleen toisia tarinoita porukan keskinäistä luottamuksesta ja solidaarisuudesta.

51 työelämäkertaa muistaa paljon

Muistitietokeruu onnistui tavoitteessaan tallentaa Teollisuusliiton ja sen edeltäjäliittojen vanhempien jäsenten omakohtaisia muistoja. Keruun kohteena olivat etenkin kokemukset teollisesta työstä ja työelämän muutoksesta viimeisen 50 vuoden aikana. Kirjoituskilpailuun lähetetyt tekstit kuvaavat näitä aiheita monipuolisesti.

Kirjoituskilpailuun kertyi tekstejä yhteensä 51 kirjoittajalta. Enemmistö teksteistä kertoo työstä metallialoilta, mutta mukana on myös työmuistelua kaivos- ja puuteollisuuden, graafisen teollisuuden, lasi- ja tekstiiliteollisuuden, autokorjaamojen ja kemian teollisuuden aloilta. Suurin osa kirjoittajista päätyy erilaisten käänteiden jälkeen mukaan ammattiyhdistystoimintaan ja osa politiikkaankin.

Kirjoituskilpailun teksteissä näkyy teollisuudessa työskennelleiden kertojien ammattiylpeys, osaamisesta seuraava itsetunto ja vastuunkantamisen halu. Ammattitaidostaan ei kukaan varsinaisesti pidä melua, vaikka tehdastyön vaarallisuus ja työsuojelun kehitys esiintyvät yhtenä kantavana teemana kirjoituksissa. Monen kirjoittajan kuvauksissa raskas työ jättää jälkensä heidän työruumiiseensa. On kulumaa ja isompaa vaivaa, työperäisiä sairauksiakin kiusana.

Suomalaisen teollisuuden fuusiot ja alasajot kuvataan osana oman työuran kehitystä – ja valitettavan monen muistelijan osalla myös koko työuran loppuna. Työtä otetaan vastaan, mitä sattuu olemaan tarjolla. Moni kirjoittaja jakaa kokemuksen siitä, että tarttuu tilaisuuteen, kun sellaista tarjotaan. Osa tuntuu huokaavan, että tässäkö se elämä menikin.

Mies- ja naiskirjoittajien osuudet olivat: miehiä 36 ja naisia 15. Kiinnostavasti mies- ja naismuistelijoiden työelämäkerroissa elämä näyttäytyy kokonaisuutena. Miestyöläisillä on elämässään puoliso, lapsia ja kavereita, ei vain pelkkää työn kuvausta. Moni löytää kumppaninsa ja kaverinsa työpaikalta.

Naistyöntekijöillä on osaamista ja ammattitaitoa siinä missä miehilläkin, mutta moni heistä aloittaa työuransa perinteisillä naisaloilla. Palkka, kiinnostus ja puolisot vetävät naisia työskentelemään teollisuuteen. Silti moni jää tehtaalla ”naistenhommiin” esimerkiksi raanakuskiksi tai tuotantolinjalle. Työt ja tehtävät vaihtuvat taajaan, ja vastuu lastenhoidosta näkyy heidän työaika- ja työpaikkavalinnoissaan.

Inkeri Lehto toinen ja Pertti Hagren kolmas

Kirjoituskilpailussa toisen palkinnon sai Taina Inkeri Lehto, joka on tehnyt yli 30 vuoden työuran Strömbergin liesitehtaalla Vaasassa. Lehdon kirjoitus on kerronnallisesti ehyt kokonaisuus teollisesta työstä. Erityisen ansiokkaasti Lehto kuvaa vaihtuvien työtehtävien sisältöjä sekä työn ja perheen yhteensovittamista. Kertoja on omimmillaan kuvatessaan juuri eri työyhteisöjä ihmisten välisine riitoineen, kateuksineen ja sopimisineen. Myös luottamustehtävien hoitamiseen liittyviä asioita nostetaan esiin ansiokkaasti.

Kolmannen palkinnon sai Pertti Hagren. Työuransa Valken tehtaalla tehneen Hagrenin kirjoituksessa kulkevat rinnakkain yksilön ja yhteiskunnan kertomukset. Hagren kuvaa tarkasti työelämässä tapahtuneet muutokset – työnantajan, standardit, palkat ja tietokoneet. Lisäksi läpi tekstin näkyy vastuullisen työntekijän valpas asenne: hän kehittää työmenetelmiä ja parannuksia, kouluttautuu ja on yhteiskunnallinen aktiivi. Poliittisten vääntöjen kuvaus on Hagren toimii luottamustehtävissä muun muassa ammattiyhdistysliikkeessä ja kuntapolitiikassa sekä urheilussa ja tietenkin innolla Valkeakosken musiikkijuhlilla.

Kirjoituskilpailun tulokset koostetusti

1. Ensimmäinen palkinto (800 euroa) Juha Kaasinen Helsingistä
2. Toinen palkinto (400 euroa) Inkeri Lehto Vaasasta
3. Kolmas palkinto (300 euroa) Pertti Hagren Valkeakoskelta

• Kunniamaininnat Pekka Valo Porista sekä yhteisteksti, jonka on koostanut Anja Malm Imatralta

Palkintoraatiin kuuluivat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, kirjailija Pirkko Saisio, uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki, Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja Työväen muistitietotoimikunnan erikoistutkija Pete Pesonen.

Kirjoituskilpailu oli osa suurempaa keruuhanketta, jossa tallennettiin teollisuustyöntekijöiden muistitietoa viimeisen 50 vuoden ajalta. Hankkeessa haastateltiin 130 Teollisuusliiton veteraanijäsentä.

Keruussa innokkaimpina palkitut ammattiosastot ovat: Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49, Valken Työntekijät os. 502 ja Helsingin seudun teollisuusasentajat ao 254.

Lisätietoja

Tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila, puh: 040 6621262, sähköposti: anu-hanna.anttila@teollisuusliitto.fi

Erikoistutkija Pete Pesonen, puh. 040 455 31 98, sähköposti: pete.pesonen@tyark.fi